Mikä työssäni on hyvää nyt?
- Työkaverit
- Useimmat asiakkaat
- Asiakkaiden palautteet
- Ihmisläheinen vaihteleva työ
- Itsenäinen työskentely
- Tehdään päätöksiä joustavasti muuttuvien tilanteiden
mukaan
- Maalaisjärjen käyttö ja oma-aloitteisuus
- Hyvät työkaverit
- Arkipäivän huumori
- Hyvä asenne hoitotyöhön
- Asiakkaiden kiitos kannattelee pitkälle
- Ihmisläheinen työ
- Työyhteisön tuki joka on helposti saatavilla
- Saa käyttää omaa persoonaa työvälineenä
- Koulutettu henkilökunta
- Opiskelijat
- Monipuolisuus ja vaihtelevuus,
- Vastuullisuus
- Mukava vuorotyö
- Pegasus mukana- ohjelma
- Uusi perusturvajohtaja Askolassa
- Kesäolosuhteet
- Lomat
- On töitä
- Työnantajan joustavuus
- Lääkärien kanssa hyvä yhteistyö
- Sairaanhoitajat saavat suunnitella aikataulut päivittäin
tai viikottain
+- Pieni stressi
- Luottamus ja vastuu
Mikä on työssäni negatiivista nyt?
- Kiire
- Talvella huonot kelit
- Henkilökunta- ja sijaispula
- Tietotekniset ongelmat
- Hoitotyön lisäksi paljon muuta tehtävää
- Työajan päättymisestä ei aina tietoa
- Likaiset työolosuhteet
- Kuolemanläheisyys
- Kelien vaikutus
- Jotkus asiakkaat haluaisi enemmän samoja hoitajia
- Liikaa kiirettä, johtaa riittämättömyyden tunteeseen
- Palkka
- Positiivisen palautteen puute
- Hautovat työvaatteet
- Palavereiden puute
- Infon puute
- Fyysisesti ja henkisesti raskaat asiakkaat -+ Antaa
paljon, mutta ottaa myös
- Yleinen sekavuus
- Informaation kulun puutteet
- Koulutetun
henkilökunan pula
- Onko enää kenenkään hallussa
- Vähäinen informointi
- Kannustuksen ja motivoinnin puute
- Kaaos, kaikki ovat erilaisia. Sairaslomapäivät vähenisi
paremmalla järjestelyllä
- Työvaatteet
- Sitoutumattomat työntekijät. Kaikki eivät jaksa sitoutua
kaaoksen aikana
- Epävarmuus työajoista ja vapaapäivistä
- Asiakaspaineet ja huonokuntoisuus työvoimaan nähden
- Sijaispula
- Temppuileva teknologia
- Työrauhan puuttuminen
- Työtilat/viihtyvyys
- Vastuu ja palkka ei kohtaa. Lisää vastuuta, mutta ei
vastaavaa korvausta
- Psyykkinen kuormitus, työ tulee kotiin asti
- Negatiivinen stressi
- Läntisellä ja itäisellä puolella pitkät työmatkat
- Taukojen puute
- Tiedonkulun tökkiminen
- Selkeiden vastuualueiden puute
- Sairaslomat ja järjestely
On kaksi asiaa mitä tarvitaan ja mitä pitää tehdä
hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi
1. Maailmassa eniten vanhuksia ja nopeiten kasvava vanhusväestö. Vanhusväestö ei ole missään kasvanut koskaan niin paljon kuin nyt Suomessa. Työikäinen väestö vähenee kaiken aikaa. Työtä tehdään vähemmän ja huoltosuhde heikkenee. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa käytiin rakentamaan, oli eniten työtä tekeviä. 60- luvulle tultaessa vanhukset kuolivat suhteellisen aikaisin. Ei ollut ongelmia, kun keski-ikä oli noin 60v. Nyt olemme menossa kohti läntisen euroopan huonointa huoltosuhdetta. Esimerkiksi Yli- Iissä huoltosuhde on nyt 100:1. On turhaa tehdä mitään hyvinvointiyhteiskunnan eteen, jos emme ratkaise vanhusongelmaa. Yksikään kunta tai alue ei menesty jos vanhushaastetta ei ratkaista.
2. Miten työikäinen väestö pysyy työkykyisenä ja työhaluisena? Miten innostus saadaan ulos ja voimattomuuden tunne pois? Työelämästä putoaa 16-17 000 ihmistä pois joka vuosi. 12-13 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka vuosi. Tällä hetkellä 160 000 ihmistä on työkyvyttömyyseläkkeelle. Kustannus yhteiskunnalle on 800 000 000€ vuodessa. Työttömien määrä on kasvanut valtavasti. Vastavalmistuneita digiaktiiveja akateemisesti koulutettuja nuoriakin on paljon työttömänä.
Mitä opitaan tänään? Haetaan yhteistä näkemystä siihen mihin vanhuspalvelut on menossa ja mitä pitäisi tehdä? Mitä voisin itse tehdä toisin?
Kuntatyöhön on erittäin vahva usko. Ulkoistuskierre taasen on erittäin vaarallinen. Valtuutetut ja johto on fiksua väkeä, mutta tällä hetkellä kaikki ovat yhtä voimattomia tekemään mitään. Ihmisillä on hyvät aikeet ja hyvä tahto. Meidän täytyy vain löydää keinot toteuttaa ne asiat jollain tavalla.
Mitkä on ne reunaehdot missä toimitaan?
Tilanne on se, että olemme romahtaneet EU:ssa mallioppilaan
paikalta tarkkailulistan kärkeen. Olemme syöksyneet kaikilla mittareilla mitattuna
taloudellisesti huolestuttavimpien kärkeen. Yksi syy on euroopan pullein
julkinen sektori. 54% BKT:stä menee julkiseen sektoriin. Tällä hetkellä se on suurin euroopassa.
Kuntatyössä on nyt leikkauksista huolimatta 441 000 ihmistä. Enemmän kuin koskaan. Suomessa tehdään 50 000h
työtä työuran aikana. Norjassa 45 000h. Ruotsissa tehdään 20% enemmän
työtä kuin meillä elämän aikana. Saksassa 75 000h, Aasiassa 100 000h.
Jotenkin työuria pitää voida pidentää, jotta kilpailukyky säilyy.
Yksityistämien sosiaalisektorilla on suuri. Tällä hetkellä noin 100 yksikköä vuodessa. Omaa palvelutuotantoa siirtyy yksityiselle puolelle. Hallitsemattomana yksityistäminen on riskialtista.
Yksityistämien sosiaalisektorilla on suuri. Tällä hetkellä noin 100 yksikköä vuodessa. Omaa palvelutuotantoa siirtyy yksityiselle puolelle. Hallitsemattomana yksityistäminen on riskialtista.
Miksi oma kotihoito voi olla parempaa kuin joku kilpailutettu toiminta?
- Voi olla asiakaslähtöisempää. Työntekijät tuntee ihmisten
sosiaaliset verkostot, kalavedet ja oman ympäristön. Tiedetään sellaisia
tietoja asiakkaista mitä yksityisen yrityksen ”ulkopuoliset” työntekijät
eivät voi tietää. Tämä tietämys täytyy pukea toiminnaksi.
- Kilpailukykyisellä yrityksellä täytyy tulla 20% voittoa.
Kansainvälisten yritysten voitosta 20% menee ulkomaille. Osakeyhtiölain mukaan
yritys ei voi tuottaa tappiota. Se voittoraha menee aina muualle. Kuntatyö ei
tarvitse voittoa. Kunta on tässäkin suhteessa heti 20% edellä yksityisiä palveluntuottajia.
-
Ollaan kuntalain mukaisia. Kunnan tehtävänä on asukkaiden
hyvinvoinnista huolehtiminen. Kunnassa on kaikki. Tekninen toimi,
kultuuri,
ruokapalvelut, sosiaalitoimi. Kohtuullisen pitkät työsuhteet, koulutettu
henkilökunta.
Suhteellisen hyvät ja ennustettavat lomat. Minkä takia sitten nuori 30v.
ekonomi kävelee kunnan hallituksen huoneeseen ja kertoo voivansa tehdä
saman asian
10% halvemmalla? Missä on vika? Mikä mättää?
Teemme tällä hetkellä erittäin vähän työtä. Panostamme erittäin paljon työhyvinvointiin. Sairauspoissaolot ja työuupumus on nousussa. Tuottavuus on romahtanut. Tarvitaan kykyä ajatella toisin. Täytyy osata perustehtävä suhteellisen hyvin. Täytyy näyttää sille, että ilahtuu asiakkaan hyvinvoinnista. Hyvällä työntekijällä pitää olla rohkeutta. Rohkeutta vaikka nolata itsensä.
Teemme tällä hetkellä erittäin vähän työtä. Panostamme erittäin paljon työhyvinvointiin. Sairauspoissaolot ja työuupumus on nousussa. Tuottavuus on romahtanut. Tarvitaan kykyä ajatella toisin. Täytyy osata perustehtävä suhteellisen hyvin. Täytyy näyttää sille, että ilahtuu asiakkaan hyvinvoinnista. Hyvällä työntekijällä pitää olla rohkeutta. Rohkeutta vaikka nolata itsensä.
Kenelle
tuotamme palveluja? Kuntana asiakkaana on kaikki
vanhukset. Tehtävänä hyvinvoinnin tuottaminen kaikille Loviisan
ikääntyneille. Onneksi meillä on omaiset mukana tuottamassa. Ketä ovat
Loviisan ikääntyneet? Kaikki 63v. täyttäneet ovat ikääntyneitä
vanhuspalvelulain mukaan. 63 vuotiaat ovat aktiivisia ja tekeviä
ihmisiä. Esim. 70- luvulla isovanhempien luona hoito lapsenlapsille oli
varteenotettava ja merkittävä vaihtoehto. Nykyään ei käytännössä
ollenkaan. Maailma on muutoksessa.
Älä siis valitse kyynisenä ja katkerana akkana olemista. Luovuus ja heittäytyminen nousee esille.
Nykyään
ikääntynyt ikäluokka on erittäin aktiivista ja paljon vapaa- aikaa
käyttävää ryhmää. Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin
sivistyneitä ikääntyneitä ihmisiä. Maailman ainut kansa jossa 80-
vuotiaat osaavat kaikki lukea. Maailmassa suhteessa ovat myös erittäin
varakkaita. 63- täyttäneet alkavat olla hyvin varakkaita. Heillä on
kertynyttä omaisuutta. Ei ole isoja velkoja. Ovat myös palkkajohtajia.
Johtuu työn psykologiesta muutoksesta. Nesteen prosessiduunari joka jää
eläkkeelle ansaitsee enemmän kuin sairaanhoitaja. Näitä ihmisiä on vähän
yli miljoona.
Missä kohdassa ihminen on vanhus lain mukaan? 85 vuotta. Hauraus ja raihnaus on vanhuuden määritelmä. Vanhuus ei ole sairaus! Vanhuus ei parane hoitamalla.
Pääosin se vain pahenee hoitamalla. Yhtään vanhusta ei ole hoidettu
takaisin 30- vuotiaaksi. 63-85v on 22v aika. Aika on pidempi kuin
lapsuus ja nuoruus. Tätä joukkoa on Loviisassa enemmän kuin lapsia ja
nuoria yhteensä. Tämä takaa kotihoidon työn jatkuvuuden.
Vuoden 2013 uudissana oli curlingvanhus.
Petaamme tietä vanhuksille raskaiden palveluiden parissa. Hyvässä
kotihoidossa oleva vanhus elää hyvää ja onnellista vanhuutta kotonaan
samalla hinnalla kuin yksi hoitokodissa. Meillä on kaikki resurssit,
asenne ja edellytykset tehdä asiat hyvin. Kotihoito on alue missä
pystytään uudistamaan toimintamalleja.
Kun
mietitään tavoitteita ja miksi vanhuspalveluissa on menty
lokeroituneeseen maailmaan. Kun kaikki menee vanhuksella hyvin, ei ole
mitään palveluja tarjolla. Täytyy mennä riittävän huonosti, ennen kuin
on mahdollista saada palveluja. Täytyy saada riittävästi puutteita, että
niitä voidaan alkaa korjaamaan. Aiemmin ei tartuta. Pitää olla vika,
että voidaan korjata. Hyvin perinteinen suomalainen ajattelutapa.
Tavoitteena
on saada mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka juuri ja juuri pärjäävät
kotonaan ja ovat surkeusindeksin yläpuolella. Tällä tavoin laitostuminen
edistyy todella nopeasti. Kotihoidossa kotiin tuotu pahvirasiaan
pakattu ruoka on hyvin vaarallinen palvelu. Sillä viedään rakkauden
ilmaisukokemus ihmiseltä. Sillä viedään myös osallisuuden tunne
ihmiseltä. Elinpiiri muuttuu valtavasti, kun ihminen muuttaa kotoa
palvelutaloon.
Ei tehdä uusia jäykkiä palvelutuotteita vanhojen palvelutuotteiden tilalle.
Kotihoitoon saatava huomattavasti enemmän vapautta tehdä asukkaiden kanssa asioita joita he itse haluavat tehdä.
Vanhusten
kannalta on tasan yksi prosessi asiakaslähtöisesti ajateltuna. Sen
prosessin nimi on ELÄMÄ. Tämän prosessin omistaa asiakas. Elämää elää
asiakas, kaikki muut prosessit ovat tukiprosesseja ja niiden tehtävänä
on mahdollistaa hyvä elämä. Tavoitteeksi tulee olla hyviä päiviä, hetkiä
ja vuosia kotona. Ei ole väliä onko ihminen kotona, kotihoidossa,
tehostetussa palveluasumisessa vai vuodeosastolla. Tavoitteena on
tuottaa joka paikassa hyvää elämää, ei sitoa ihmistä rakenteisiin ja
kallistaa vaaka-asentoon. Pitää pystyä rakentamaan taloudellisesti ja
työn kannalta kestävä ympäristö. Jos jatketaan julkisessa sektorissa
samalla tavalla kuin nyt, palvelut ulkoistuu.
Mitkä asiat mahdollistaa hyvää elämää kotona?
Palvelut jäävät päälle ja annetaan täysin liiallista ja turhaa palvelua mikä ei paranna asiakkaan tilaa, vaan passivoi ja taannuttaa.
Palvelut jäävät päälle ja annetaan täysin liiallista ja turhaa palvelua mikä ei paranna asiakkaan tilaa, vaan passivoi ja taannuttaa.
Miksi meillä on hankalan tuntuista tällä hetkellä?
Työ muuttuu. Miten viestit 10 vuotta sitten?
Maailma on
muuttunut. Toimialat ovat muuttuneet radikaalisti. Kotihoito
kuntapalveluissa
on se joka heikoiten sopii massatuotantoon. Masssatuotannon aikana työ
jäsentyy
lokeroihin. Laatikoita organisoidaan eri tavalla laatikoihin ja
järjestellään
laatikoita. Kukaan ei kysy mitä saat aikaan, vaan mitataan mitä olet
tehnyt.
Riippumatta asiakkaasta tai mistään muusta. Ajatellaan, että hankitaan
pätevyys
koulutuksella ja sitten tehdään sitä työtä eläkeikään asti.
Vanhuspalveluiden
tärkeimpiä työkaluja on vuorovaikutus. Suomalaista yhteiskuntaa
moititaan jäykästä
opetustavastaan. Nykyään ollaan kaaoksen reunalla ja menestyjät osaavat
tarttua oikeisiin virtauksiin joita kaaoksessa havaitaan.
Ihminen oppii osaamisestaan ¼ koulutuksessa, ¼ vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, ¼ maailman kanssa ja ¼ työkavereiden kanssa.
Jos jatkuvaa oppimista ei pidetä yllä, tulee osaamisen
puoliintumisen sijalle kyynisyyttä ja katkeruutta. Ennen hierarkia perustui
asemaan. Nykyään se perustuu osaamisen käyttöön, vuorovaikutukseen ja uuden
omaksumiseen. Ei keskitytä siihen mitä meillä on, vaan keskitytään siihen mitä
meiltä on viety tai mitä meillä on joskus ollut. Muutos
tulee ulkopuolelta. Sitä ei voida rauhoittaa. Muutos johtaa kiireeseen,
kiire johtaa riittämättömyyden tunteeseen ja riittämättömyyden tunne
katkeruuteen ja katkeruus kyynisyyteen. Tämä kaikki johtaa boreokratiaan, eli
tylsyysmaahan. ”Ne siellä jossain”- ajattelu vierittää oman muutoksen hallinnan
johonkin muualle omalta vastuultaan. Muutos on vääjäämätön, me ei voida sille
mitään.
Aika iso osa on kotihoidon henkilökunnasta on unelma-ammatissaan. Ainakin moni tykkää omasta
työstään. Tällä hetkellä työtä ei tehdä 8h päivässä, vaan työstä on tullu
ajasta ja paikasta riippumatonta. "Paha työ- hyvä vapaa-aika"- mentaliteetti on
valloillaan. Kaikki ovat tehneet tai ajatelleet työtä työajan ulkopuolella.
Kaikki ovat saaneet ideoita työajan ulkopuolella. Työ on automaattisesti
siirtynyt monimutkaisen laajenevan verkoston maailmaan jäykän hierarkian
maailmasta.
Asiakas ei ole enää tuotetun tuotteen kohteena, vaan
tuotteita on kehitettävä asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Asiakaslähtöisesti
toimiessa ei voida pysyä raja-aitojen sisällä. On pakko uskaltaa tehdä rajuja
muutoksia. Monessa organisaatiossa on voimavaroja jotka jää käyttämättä raja-
aitojen takia. Massatuotannossa ajateltiin prosessien ja tuotteiden jatkuvan
kehittämisen olevan ratkaisu tuottavuuteen.
Aiheesta kiinnostuneille löytyy laajempaa luettavaa aiheesta: Matti Lehti - Suuri Hämmennys
Massatuotannon aika on ohi. Siirrymme digitaaliseen
palvelutuotantoon missä halpa tieto virtaa vapaasti. Myös uusi palvelutuotanto
edellyttää tiedon vapaata virtaamista.
Media-ala meni jo muutoksen kourissa. Seuraavaksi
tulee opetustoimi. Matkatoimistoala on hävinnyt. Media-ala on muuttunut
täysin.
Toimittajatyö on muuttunut täysin. Sama tulee tapahtumaan
digitalisaation
kautta myös vanhuspalveluissa.
Suomen nykyinen työelämä on rakennettu massatuotannon ehdoilla.
Suuret ikäluokat ovat rakentaneet sen oman näköisekseen. Koulutettu koulutus-
ja edistysuskoon.
Vuosina 1965-76 välisenä aikana syntyneet ovat melko lailla
samanlaisessa maailmassa olevia kuin vanhempikin sukupolvi. Tunnistetaan
rajoja, mutta ei olla kykeneviä tekemään asioille mitään. 70% työelämästä on
tätä joukkoa.
1977-97 syntyneet ovat se ongelmallinen porukka. Tästä sukupolvesta on
tullut vahvaa. Erittäin arvosidonnaista väkeä. Raha on merkityksellistä, mutta
siihen on totuttu. Sitoutuminen vakituiseen työhön on erilaista. Sitoutuminen
on vahvaa työn merkityksen kautta ja motivoituminen on omaehtoista, mutta ei
käskyn kautta. Sosiaalisesti erilaista. Polarisaatio on erilaista. Yhteisössä
ei ajatella multitaskauksen olevan pahaa tai kaaoksen reunalla olon olevan
pahaa.
On ihmisiä jotka työskentelevät eri tavalla ja arvostava eri
asioita. Tätä ei pidä nähdä ongelmana, vaan rikkautena.
Valinnanvapaus työelämässä on erittäin tärkeää. Olemme
tottuneet kuitenkin, että emme saa käyttää valinnanvapautta. Jos sitä olisi
mahdollista käyttää voimavarana, voisimme kehittää monia asioita helpompaan
suuntaan.
Työhyvinvoinnilla ja työn
tuottavuudella on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa. Innostuksella ja
tuottavuudella taas on suuri korrelaatio.
Vaikka organisaation heikoin aines suurilla panostuksilla
saataisiin tekemään kohtalaisia suorituksia, se ei riittäisi kilpailukyvyn
säilyttämiseen. Lähes kaikki reklamaatiot ja ongelmat työssä johtuvat huonosta
vuorovaikutuksesta, ei ammattitaidon puutteesta. Panostamalla ankeuttajiin,
saadaan ihmiset seuraamaan ankeuttajia, panostamalla innostajiin saadaan
ihmiset seuraamaan innostajia.
Mieti miten asennoidut!
Mistä ihmiset innostuivat työssään?
Palkka oli noin sijalla 10.
Pomo sijalla 8.
Se, että saa itse vaikuttaa ja kehittää omaa työtään ovat
kärkisijoilla.
Pomoa enemmän merkitystä on kunnollisilla työkavereilla.
Poliittisen johdon merkitys työn innostavuuteen on tasan 0. Asiakashyödyn
tuottaminen oli kärjessä.
Tulevaisuuden työelämän iso kysymys on miten räätälöidään
oikeanlainen diili oman elämäntilanteen mukaan.
Varhaisen puuttumisen mallin sijaan on rakennettava
innostuksen varhaisen hyödyntämisen malli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti