kiireessä kirjoitettu Kiire
-asiantuntijaryhmän essee
KIIREESTÄ VANHUSTYÖSSÄ
Kiire syntyy tekemättömistä
töistä. Aika ja kiire ovat suhteellisia käsitteitä ja jokainen kokee kiireen
eri tavalla. Kiire on abstraktio, se
liittyy koettuun aikaan. Vanhustyössä aika on yhdessä oloa, odottelua, se voi
olla pitkäkin aika.. ajantaju on yksilöllinen. Jokainen ajattelee ajan eri
tavalla.
Mikä sitten on riittävästi?
Riittävästi on tyytyväinen olo. Jos on
tyytyväinen olo, sekä hoidettavalla että hoitajalla, niin se on riittävästi. Tyytyväinen
on puhdas ja kylläinen, ennättänyt jutustella ja tehdä mukavaa riittävästi.
Tyytyväisyys on sitä, että kaikilla on tasapuolisesti työtä ja oikeudentajua.
Liikaa on sellainen olo, kun tuntuu ettei jaksa. Jos on kaikenlaista tekemistä, vaikka mitä,
liikaa, tai jos työaika ei riitä. Se on ehdottomasti liikaa, jos joutuu tekemään
toisten työt.
Kiire aiheuttaa virheitä
vanhustyössä. Kiireessä omatoimisuus jää tekemättä, kun hoitajaa haluan tehdä
kiireessä kaiken itse. Oppilaiden ja uusien työntekijöiden ohjaus jää
tekemättä, uusien asioiden tiedottaminen ja vanhojen asioiden päivittäminen jää
tekemättä. Kiireestä seuraa huonoa hoitoa. Kiire tarttuu, mutta myös
levollisuus ja rauhallisuus tarttuvat. Tavoitteena olisi vastata kiireeseen
suunnittelulla, organisoinnilla, keskittymisellä, vastuulla omasta
jaksamisesta. Tehtäisiin terveet rajat yhdessä lähipiirin kanssa. Kiire kuitenkin tulee aina välillä, silloin, kun
tapahtuu jotain ekstraa, rutiineista poikkeavaa. Välillä kiire saa tulla.
Miten kiire saadaan pois?
Hoitosuunnitelmat pitäisi tehdä yhdessä. Kirjattaisiin yhdessä ylös kaikki,
mitä on sovittu, ettei tulisi tietokatkoksia. Kaikelle pitäisi suunnitelmassa
antaa aikaa, aikaa odottamiselle ja suunnittelemisellekin. Työkavereiden kanssa
työtehtävistä sovittaisiin yhdessä, ja jokainen ottaisi vastuun työn
tekemisestä. Kiireen taltuttamisessa hyvä yhteishenki on kaiken a ja o.
Asiakas vaistoaa kiireen.
Silloin asiakas ei uskalla tai viitsiä puhua ja sanoja, jos hän tarvitsee
jotakin. Hän ei halua aiheuttaa kiirettä toiselle. Kun hoitajalla on kiire, se ehdottomasti
ei tue omatoimisuutta.
Hoitajan kohdalla kiireen
ajattelu tuo viitsimättömyyttä tarttua paljoon. Kun vain alkaa yksi kerrallaan hoitaa
asioita, kiireen tunne monesti väistyy. On totta kai myös todellista kiirettä. Silloin
ei voi hoitaa niin hyvin, kun olisi ihmistä kunnioittavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti